Koistilan Karisma VH24-018-0286

Karisma on nimensä mukaisesti karismaattinen hevonen, rauhallinen ja itsevarma. Nuoresta pitäen ori on suhtautunut epäonnistumisiinkin hienosti menettämättä itseluottamustaan, vaikkei jokin asia ole sujunut, tehtävää on jouduttu helpottamaan tai puomit ovat kolisseet. Karisma tuntuu vain toteavan, ettei nyt sujunut, seuraavalla kerralla paremmin, minkä jälkeen ori lähtee kokeilemaan uudestaan yhtä itsevarmana, rentona ja hyväntuulisena kuin aloittikin.

Omaansa tietysti kehuu mielellään, niin minäkin Karismaa. Suomenhevosia kehutaan niiden puolipuolisuudesta, Karisman kohdalla se näkyy myös kisattavissa lajeissa; kouluratsastus, valjakkoajo sekä western. Kehtaan vielä väittää raudikon olevan tasaisen hyvä kaikissa! Kotona Karisman kanssa myös hypätään sekä ajetaan koppakärrylenkkejä, talvisin teemme myös rekiretkiä, onpa sitä välillä kenttäkin lanattu tai haettu joulukuusi hevosvoimin nimenomaan Karisman kanssa. Koskaan ori ei ole ryhtynyt ihmettelemään erikoisempiakaan lajikokeiluja, ennemmin herra tuntuu naureskelevan itsekseen tämmöinen päivä tänään -tyylisesti. Muutoinkin kuin sopeutuvaisuutensa suhteen Karisma suhtautuu töihin, oikeastaan kaikkeen, todella hyvin. Sillä on avoin, vastaanottavainen mieli, yhteistyökykyinen ja nöyrä asenne, rohkeutta sekä viisautta samassa päässä. Karisma ymmärtää kieltää sekä kiertää tarvittaessa, antaa joidenkin ratsastajan / ohjastajan virheiden lipua ohitse, kun taas toisista se tiedottaa välittömästi kuolainta purren, suutaan aukoen, häntäänsä nopealla tahdilla viuhtoen. Selkeästi, kuitenkaan ylilyömättä.

Nopeasti listattuna Karisma tuntuu likimain täydelliseltä; hyvä ryhti ja kokoamiskyky, hienot liikkeet, hyppytekniikkakin on varma ja tasainen jos ei nyt teknisesti huippuhyvä, vetokin lähtee tasaisesti riuhtomatta, vaikkei ori varsinaisesti tai edes puolivahingossa ole työhevonen. Ketterä ja varmajalkainenkin tämä on. Karisma ei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi, se ei ryhdy tasapainottamaan ratsastajansa vinoutta, tee syviä, tasapainoisia kulmia itsestään tai kokoa rehellisesti, vaan surutta niputtaa itsensä virkkuukoukkuun ja turpansa kurkkuun mikäli ratsastaja tunaroi. Jossain kohtaa ori myös lopettaa ymmärtämisen sekä yhteistyön, rajat ne on hänelläkin. Vaikka pehmeä, vakaa käsi, hyvä tasapaino sekä paikoillaan pysyvä jalka ovat joka hevoselle tärkeitä, Karisma sietää noiden perusolettamien puutteita paljon paremmin kuin ristiriitaisia apuja. Mikäli pohje pyytää eteenpäin istunnan tai käden jarruttaessa raudikko turhautuu sellaisella nopeudella, ettei moista heti kylmäveriseen yhdistäisi. Turhautuessaan Karisma ei enää vain kalistele kuolaimiaan vaan vetää niin sanotusti liinat kiinni välittömästi. Tyytyväisenä ratsastajansa tai ohjastajansa työskentelyyn Karisma työskentelee tyytyväisenä lajin kuin lajin, tehtävän kuin tehtävän parissa ollen oikea ahkeran, osaavan mutta nöyrän ammattimiehen.. ammattihevosen perikuva.

Rauhallinen karsina- ja tarhapaikka, sellainen mistä ori näkee muut mutta jonka ohitse ei jatkuvasti kulje joku, on Karismalle ensiarvoisen tärkeä mukavuustekijä. Karsina on myös sen omaa aluetta, paikka jossa se haluaa olla ehdottoman rauhassa, minkä vuoksi se hoidetaan aina käytävällä ketjuissa. Leppoisahan tämä on, hyväkäytöksinen ja joka tilanteessa helppo hevonen, kunhan ylenpalttisen lääppimisen jättää välitse sekä käyttäytyy johdonmukaisesti. Niin mukava, helppo ori kuin Karisma onkin se on silti ori, ja ellei sillä ole selkeitä rajoja sen käytös muuttuu kukkoilevampaan suuntaan. Hevosmiestaidolla ja tilannetajulla pärjää kyllä.
Lastaaminen on ainoa tilanne, jossa Karisma saattaa vähän hidastella tai jopa kieltäytyä kävelemästä. Ei se kuljetuksia stressaa, matkansa herra käyttää aina heinäverkkonsa sisällön ohentamiseen olipa se kyydissä yksin tai muiden hevosten kanssa. Ilmeisesti lastaussillan kopina vain riipii Karisman korvia. Suihkepullojen suhina sekä pesukarsinan kaivon kurlauskin saavat orin naaman nurinperin, niistä se vain ei välitä niin paljoa, että ilmaisisi tyytymättömyyttään ilmeenmuutosta enempää.

Kyllähän tämmöisen hevosen kanssa kelpaa kilpailla, mitä sitä kieltämään. Tietenkään emme ole voittamattomia, mahtuu niitä häntäpään tuloksia ja ihan hylkyjä meidänkin urapolullemme. Karisma kuitenkin aidosti nauttii esiintymisestä, aivan samalla tavalla kuin se nauttii työnteosta, joten kisapäivistämme jää helposti hyvä mieli. Joskus rento, parhaansa yrittävä Karisma on vähän jännittynyt, joskus minä ohjastajana unohdankin radan, westernistämme puuttuu se western kokonaan, ori saattaa säikähtää tai tapahtuu jokin muu suoritukseen negatiivisesti vaikuttava asia. Se on elämää. Karisman kanssa on kuitenkin helppo niellä pettymyksensä ja jatkaa kohti parempia ratoja. (c. Lissu T.)

Suku virtuaalimaailmassa

Kilpailut

Kuvagalleria