Koistilan Suomenhevoset
Virallinen Nimi: Virili
VH-tunnus: VH13-018-1315
Rotu, sukupuoli: suomenhevonen, tamma
Väri, säkäkorkeus: musta, 152cm
Syntynyt: 27.11.2010 (ikä)
Painotus: yleispainotteinen
Koulutus: ko: helppo A, re: 110cm, me: 100cm
Kasvattaja: Liisa Kuusisto
Omistaja: Vibaja (VRL-00727)

⋯ ⨳ ⋯

Kantakirjaus » 18 + 17 + 17 + 18 = 70p KTK II (05.07.2012)

⋯ ⨳ ⋯

Riina tuntuu toisinaan olevan melko kaukana rodulleen tyypillisestä luonteesta - hömelö ja hurjapäinen tamma kun on välillä melko kaukana rauhallisesta ja älykkäästä, mutta silti se onnistuu aina toisinaan yllättämään. Ennen kaikkea Riina on suloinen - se sopisi hoidokiksi jopa lapselle, mutta vaatii silti hoitajaltaan tiettyä itsepäisyyttä ja rajojen asettamista, ainakin, mikäli haluaa välttyä tapaturmilta.

Hoitaessa Riina haluaisi selkeästi aina toisinaan alkaa leikkiä - esimerkiksi harjojen pureskelu ja useimmiten myös hoitajan taskujen, hihojen ja käsien tutkiminen ovat tamman lempipuuhaa, tai ylipäätään mikä tahansa, joka nyt vähääkään voisi pidentää hoitohetken toteuttamista. Tarpeeksi tiukkapipoisen mutta pitkäpinnaisen hoitajan kanssa Riina tajuaa olla pelleilemättä, ja useimmiten vähintäänkin napakka kielto saa tamman lopettamaan tihutyönsä edes hetkeksi. Riinassa on se hyvä puoli, ettei tamman kanssa tule ikinä tylsää - se useimmiten keksii jotain hoitajansa mielenterveyden menettämiseksi tai päivän piristykseksi. Esimerkiksi tarhasta karkaaminen tuntuu aina tiettyinä kausina olevan Riinan lemppariharrastus!

Selästä käsin tamma on aivan eri maata. Ratsastaessa Riinasta pukkaa esiin se suomenhevoselle tyypillinen, upea nöyryys - se rakastaa miellyttää ratsastajaansa, se kuuntelee apuja herkeämättä ja ottaa ne hyvin vastaan, eikä pelkää työskennellä hikeen asti. Automaatti Riina ei silti missään nimessä ole, se vaatii hyvin selkeät ja jämptit avut ratsastajalta, ja useimmiten uusia asioita - erityisesti kouluradan suhteen - saa työstää pitkään, ennen kuin ne sujuvat todellakin ongelmitta ja ovat muille esitettävissä. Tamma hermostuu helposti vieraissa paikoissa, kovista äänistä ja ihmispaljoudesta, joten kilpailukentillä on tärkeää, että Riina voi luottaa täydellisesti ratsastajaansa. Maastoon Riina on ihanteellinen ratsu - tietty se saattaa välillä intoutua heittämään pienet pukkilaukkarodeot, etenkin kuullessaan rasahduksia pusikosta, mutta yleisesti ottaen se on melko varma ja rauhallinen ratsu. (c. wrongdoerx)

⋯ ⨳ ⋯

⋯ ⨳ ⋯

Isä: Vilperi
sh, m, 155cm
ii: Villiri
sh, trt, 158cm
iii. Vilheri
iie. Marenki
ie: Sesonki
sh, m, 152cm
iei. Eripari
iee. Hillari
Emä: Viriti
sh, vrt, 146cm
ei: Kimperi
sh, m, 147cm
eii. Kimpori
eie. Varini
ee: Maritari
sh, prt, 149cm
eei. Ernesti
eee. Verimari

Vilperi oli melko pitkälti nimensä mukainen ori - sen mielikuvitus ja halu tehdä kiusaa oli rajaton, mutta samalla ori oli kuitenkin erinomainen ratsu - miellyttämishaluinen, lempeä ja älykäs, joten luonne on melko suoranaisesti periytynyt myös Riinalle. Alun perin ravisukuinen Vilperi oli rakenteeltaan sporttinen ja omasi kauniin mustan värityksen. Vilperiltä löytyi säkäkorkeuteensa nähden mielettömän paljon ponnistusvoimaa ja myös hyvä tekniikka esteuralle, josta on varmasti periytynyt Riinallekin hyvät geenit. Vilperi kantakirjattiin toiselle palkintosijalle.

Villiri oli perinteinen suomenhevonen. Se oli äärettömän rauhallinen, toisinaan liiankin älykäs ja aina tottelevainen ja ennen kaikkea valmis tekemään töitä - maatilan hevosesta yritettiin vääntää ravuria sukunsa vuoksi, mutta enempi Villiri sopi aina raskaan rakenteensa ansiosta raskaammanpuoleisiin peltotöihin, maastoratsuksi tai mahdollisesti hyppäämään alle metrisiä esteitä. Villiri ei missään nimessä kasvattanut nimeään hienon kapasiteettinsa vuoksi, vaan pääasiallisesti upean, jykevän ja vanhan linjan rakenteensa vuoksi. Villiri menehtyi muutamia vuosia takaperin vanhuuteen ja teki varmasti jokaisen mielestä arvokkaan uran perheen työhevosena.

Sesonki vietti eloaan pitkälti junnuratsastajan käsissä, menestyen melko nätisti seuratason kilpailuissa - tamma oli monitoimikone siinä mielessä, että taipui koulua aina Helppoon A:han asti ja esteillä hyppäsi jopa päälle metriä. Myöhemmässä vaiheessa uraansa tamma liukastui talvella tarhauksessa epäonnisesti loukaten samalla jalkansa, jonka johdosta kilpaura esteillä tyssäsi ja Sesonki myytiin eteenpäin - tamma vietti viimeiset vuotensa hyvissä käsissä vanhan suomenhevosharrastajan kotipihassa muutaman varsan pyöräyttäen. Luonteeltaan Sesonki oli ehdottomasti perinteinen tammamamma - vähän hömelö, vesilammikoita ja pieniä vihreitä miehiä pelkäävä tamma, joka rakasti yli kaiken saamiaan rapsutuksia sekä huomionosoituksia.

Viriti on itse asiassa saman kasvattajan tuotantoa, kuin Riinan isänisänä nähtävä Villiri - ravisukuisia siis molemmat, mutta Viriti jopa menestyi raviuralla lyhyen aikaa, kunnes pähkinänkuoressa ilmaistuna tamma laukkasi liikaa, omistajalla/ohjastajalla ei riittänyt mielenkiinto ja raskasrakenteinen tamma myytiin eteenpäin. Uudessa kodissaan Viritistä koulutettiin kohtuullisen hyväkin ratsu - tamma kilpaili seuratason luokissa, noin Helppo B -tasoisena, sekä esteillä hyppäsi maksimissaan 80 senttimetriä menestyen ihan kivasti. Elämänsä aikana Viriti on ehtinyt pyöräyttää Riinan lisäksi kaksi varsaa, jotka kilpailevat tällä hetkellä pääasiallisesti estekentillä kapasiteettinsa vuoksi.

Kimperi, kuten muutkin Riinan suvussa esiintyvät hevoset, ovat kilpailleet hieman ristiriitaisesti niin raviradoilla kuin ratsunakin. Kimperi aloitti uransa raveilla, juoksi liian hitaita aikoja, ja myytiin eteenpäin - ori oltiin jo ruunaamassa uudessa kodissaan pariin otteeseen, mutta Kimperin useat jälkeläiset menestyivät sen verta mukavasti (pääasiassa komean ulkonäkönsä ansiosta), ettei oria raaskittu ruunata. Luonteeltaan Kimperi oli tyypillinen suomenhevonen - sopivan eteenpäinpyrkivä lajissa kuin lajissa, mutta samalla nöyrä ja kuuliainen. Kapasiteettia pienikokoiselta Kimperiltä löytyi lähinnä kouluratsastuksen puolelle, noin Helppo B-tasoisiin luokkiin.

Maritari oli täydellinen energiapommi suomenhevostammaksi - se oli aina valmis menemään, oli kyse lajista kuin lajista, ja toisinaan tamma kulki vähän liiankin lujaa. Liikkeittensä ja ponnistusvoimansa puolesta Maritarilta löytyi uskomaton kapasiteetti näin pienelle tammalle, sillä koulupuolella tamman suuret, pehmeät liikkeet riittivät jopa VaB-tasoisiin luokkiin, ja esteilläkin tamma hyppäsi päälle metriä. Tähän kaikkeen Maritari tosin vaati itselleen täydellisen ratsastajan. Menestyksekkään ratsuhevosuransa jälkeen tamma periytti yhteensä neljä jälkeläistä Viritin lisäksi, joista erityisesti kaksi oria ovat luoneet hyvää uraa niin ratsastuskentillä kuin jalostuspuolellakin. (c. wrongdoerx)


Jälkeläiset

sh ori Koistilan Vompatti s. 13.04.2011 i. Vili Vilperi KTK-II, KRJ-II
sh tamma Koistilan Vinka s. 12.10.2013 i. Karmava KTK-III, KRJ-I
sh ori Koistilan Suutari s. 07.05.2014 i. Sumuhurja KTK-II
sh ori Koistilan Maitoparta s. 31.07.2014 i. Marsalkka Maitoviiksi KTK-III, KRJ-I, ERJ-I
sh tamma Koistilan Virva s. 12.10.2014 i. Karmava KTK-III