VV - Vibajan Virtuaalihevoset
Virallinen nimi:Suippo
VH-tunnus:VH13-018-1309
Rotu, sukupuoli:suomenhevonen, ori
Väri, säkäkorkeus:tummanpunarautias, 153cm
Syntynyt:04.06.2012 (ikä)
Painotus:estepainotteinen
Koulutus:ko: helppo A, re: 120cm, me: 100cm
Kasvattaja:Hanna Mäkinen
Omistaja:Vibaja (VRL-00727)

Rakenne- ja pääkuva luvat on, ratsastuskuvat tallin omaisuutta

KTK-II: 19 + 19 + 16 + 19 = 73p (10.12.2014)
ERJ-II: 4 + 50 + 23 + 15 + 10 = 102p (25.09.2014)

Suippo on yksi tallin tulevista estekantaoreista, jonka nimeä yritän säilyttää hevostemme sukutauluissa vielä pitkään. Herran tuontireissulla matkaan tuli myös morsian Melmiina. Meillä ei näitä estepainotteisia hevosia tuolloin pahemmin ollut, joten oli ihan hyvä päivittää hieman hevoskantaa ja laajentaa suuremmalle alueelle. Suippo oli tullessaan ratsukoulutettu ja toimi kuin unelma. Herra kuunteli herkeämättä apuja, vaikka toki olihan siinä vielä kouluttamista pidemmälle. Ori tulee toimeen hyvin muiden hevosten kanssa ja kaikkein eniten se nauttii, kun sillä on arvoisensa painikaveri samassa tarhassa.

Hoitotoimenpiteet ovat arki puuhaa, eikä herra ole niistä moksiskaan. Olipa kyseessä eläinlääkäri, kengittäjä tai ihan vain hoitaja, niin kapinaa ei nosteta. Hoitajan kanssa tietenkin parasta ovat herkkupalat aina silloin tällöin. Harjaus sujuu helposti käytävällä, koska karsinassaan ohimenevät hevoset voivat olla kiusaksi. Kaviot se nostaa kevyesti ilmaan ja varusteiden laitto sujuu myös ongelmitta. Mitä nyt satulan kanssa oltaisiin kovasti jo lähdössä ratsastamaan, eli tepastellaan hieman ympäriinsä. Taluttaessa herra kulkee mieluusti vierellä ja välillä yrittää ohitella taluttajaansa. Traileriin herra vain kävelee, ilman epäröintiä. Odottaahan se heinäverkko siellä yleensä, joten ei mitään hätää.

Ratsuna yhteistyökykyinen, mutta kuumenee esteillä. Sileällä työskentely on miellyttävää, sekä ratsastajalle että hevoselle ja yhteistyö pelaa moitteettomasti. Ori kuuntelee pienintäkin painoapua, eikä se ota nokkiinsa hieman kovemmasta ohjastuntumastakaan. Pohkeita sen sijaan ei parane käyttää kovin paljoa. Lisätyt askellajit ovat helppoja, kuten myös vastalaukan suorittaminen, joka nyt on lähes pakollista esteilläkin. Taivutukset suoritetaan myös mieluusti, mutta niissä on tietenkin aina pientä hienosäätöä, jota kovasti opettelemme. Esteillä innostus on suuri ja ratsastajan tulee pitää vakaa käsi ja käyttää painoapuaan hyödyksi. Sekin helpottaa, ettei anna täysin suoraa reittiä esteelle tai ei näytä herralle estettä heti, vaan taivutuksen avulla pitää pään hieman sivummalla. Suoristuessaan herra ampaisee kohti estettä ja käyttää hypätessä takajalkojaan suuresti avukseen, jolloin hyppy ainakin onnistuu korkeuden puolesta. Liian kovalla vauhdilla takajalat kyllä ottavat kiinni, joten ratsastajalla on suuri vastuu. Maastoesteillä onneksi pitkät matkat kuluttavat sen ensi-innokkuuden, jolloin pystytään keskittymään enemmän hyppäämiseen ja tekniikkaan.


i. Suorittaja
sh, trt, 156cm
ii. Harlekiini
sh, m, 158cm
iii. Severi
iie. Liinu
ie. Niili
sh, prt, 150cm
iei. Lukon Ukko
iee. Halukas
e. Lumimarja
sh, tprt, 149cm
ei. Huiputtaja
sh, rt, 153cm
eii. Hapan
eie. Seireeni
ee. Siniviuhka
sh, vrt, 144cm
eei. Petunia
eee. Sineraaria

i. Suorittaja on mukavuudenhaluinen punarautias, ratsusuuntainen suomenhevosori. Ori on aikalailla nimensä mukainen, koska se on menestynyt oikein mukavasti kisoissa ja kilpailukentillä. Varsoja sille on kertynyt toistaiseksi vain muutama. Suorittaja on palkittu varsana myös vuoden parhaana varsana sen ollessa 1-vuotias. Ori tietää milloin pitää osata näyttää hyvältä sekä seistä paikallaan, ja milloin taas panostaa liikkumiseen.

ii. Harlekiini on erittäin isokokoinen ori, korkeutta siltä löytyy muutama sentti vaille 170 senttimetriä. Ratsuna se on melko tahmea, minkä takia kisaaminen jäänyt vähemmälle. Näyttelyissä ja muissa tilaisuuksissa Harlekiini kuitenkin on niittänyt mainetta hienolla ulkomuodollaan ja kisapaikoilla se onkin ollut erittäin rauhallinen kaveri. Ori on kantakirjattu I-palkinnolle. Vaikka Harlekiinin kisamenestys ei huimaa ole kisakentillä ollut, on siltä kuitenkin jälkeläisiä jäänyt tähän mennessä seitsemän kappaletta.

iii. Severi on toiminut suurimman osan elämästään vammaisten terapiaratsuna, koska se on erittäin lempeä ja varma kaveri. Myös kokonsa puolesta ori on erittäin käypä kaveri niihin hommiin: se vain nippanappa 150 senttimetriä korkea. Jälkeläisiä Severillä ei ole kuin yksi, Harlekiini. iie. Liinu on toiminut perhe- ja työhevosena maalla. Tammalla ovat ratsastelleet lähinnä perheen pienimmät, mutta välillä myös äiti on noussut selkään. Isännän kanssa Liinu on sitten käynyt metsästä hakemassa puita sekä kyntänyt perheen pienet pellot.

ie. Niili on melkein täysin Harlekiinin vastakohta. Tamma on pienhevosen mitat täyttävä, 146-senttinen suomenhevonen. Niili on väriltään tummanpunarautias ja periyttääkin melko vahvasti punarautiutta jälkeläisillensä. Niilillä on kisattu jonkin verran vaihtelevin tuloksin. Tamma on kuitenkin erittäin reipas ja mukava käsitellä. Ainoa ongelma on, että välillä tarkkaavaisuus pääsee herpaantumaan.

iei. Lukon Ukko on melko tavallinen suomenhevonen. Väriltään se on rautias ja korkeutta sillä on 150 senttimetriä. Ori on ulkomuodoltaan kuin suoraan oppikirjasta. Luonnekin sillä on kuin suokin perikuvalla. Se on rehellinen, yhteistyöhaluinen, tottelevainen ja innokas työntekijä. iee. Halukas on tummanpunarautias tamma, joka on jättänyt jälkeensä kolme varsaa. Tamma on nippa nappa 149-senttinen suomenhevonen. Luonteeltaan se on melko arka ja säikky, mutta säikähtäessään se ei lähde lapasesta, vaan korkeintaan hypähtää pois päin pelottavasta asiasta.

e. Lumimarja on punarautias, 155-senttinen tamma. Se on luonteeltaan rehellinen ja eloisa, ja sen kanssa tulee jokainen toimeen. Lumimarjan omistaja on kiertänyt monia kenttäkisoja neidin kanssa ja he ovat pärjänneet todella hyvin. Varsoja tammalla on tällä hetkellä viisi, joista kolme on palkittu näyttelyissä. Lumimarja on kantakirjattu II-palkinnolle ja se on myös palkittu vuoden tammana.

ei. Huiputtaja on luonteeltaan nimensä mukainen. Se on erittäin hyvä laiskottelemaan töistä ja vänkäämään vastaan - välillä niinkin hyvin, että ihminen ei tajua sen tekevän sitä tarkoituksella. Huiputtaja on myös varsinainen mestari karkaamisessa, ja sillä on aina pilkettä silmäkulmassa. Orilla on kisattu jonkun verran, mutta menestys on ollut vähän niin ja näin sen huonojen tapojen takia. Näyttelyissä Huiputtaja on sen sijaan pärjännyt hyvin ja saanut kehuja sekä rakenteestaan että liikkeistään. Ori on väritykseltään tummanrautias isoilla merkeillä.

eii. Hapan on varsinainen erakko ja oman tahdon mukaan tekevä. Se tarhataan mieluiten yksin, koska se ei tule toimeen muiden kanssa ja näyttää ihmisillekin hapanta naamaa. Ilkeä se ei kuitenkaan ole. Ratsuna Hapan on melko laiska, mutta tekee pääasiallisesti sen mikä pyydetään, vaikka testailee välillä. eie. Seireeni on melkoinen hienohelma: se ei pidä vedestä, mudasta tai korvien koskettelusta. Muita hevosia se sietää kunhan ne eivät yritä tulla liian lähelle tai viedä kaikkea huomiota. Seireeni on liinakko tamma, jolla on jälkeläisiä ainoastaan yksi. Tamma on kantakirjattu ratsusuunnalle III-palkinnolla.

ee. Siniviuhka on musta tamma, jolla on pieni tähti otsassa. Siniviuhka on erittäin hyvä hyppääjä ja pärjännyt estekentillä erinomaisesti. Luonteeltaan tamma on reipas ja hyvin herkkä, mutta sopivassa suhteessa kuuliainen. Sen on kasvattanut Jaakko Merkkelä, jonka työhevostamman naapurin ori karkuretkellään oli astunut.

eei. Petunia on musta ratsusuuntainen ori, jolla on hypätty lähinnä ratsastajan ja hevosen omaksi iloksi. Luonteeltaan ori on kuuliainen, mutta melko säpäkkä, joten ketä tahansa ei satulaan voi päästää. Parit pikkukisat Petunialla on käyty ja niistä se on kerännyt voittajaruusukkeet. eee. Sineraaria on rautias työsuuntainen tamma, jolla myös naapuruston lapset ovat saaneet käydä köpöttelemässä. Sineraarialla ei tarvitse ratsastaessa edes varusteita, vaan tamma käy aina pikkulenkin lapset selässä ja palaa takaisin rauhallisesti löntystäen. Tamma ei varmaan säikähtäisi edes pommia, joka räjähtäisi korvan juuressa. (c. Jaana K.)

01.    tamma Koistilan Miina, s. 14.07.2012 (e. Melmiina) - om. Vibaja
02.    tamma Koistilan Milviina, s. 13.03.2013 (e. Melmiina) - om. Yogi
03.    ori Koistilan Sirius, s. 13.06.2013 (e. Siian Ehdollinen) - om. Ram
04.    ruuna Villahaan Syyshymy, s. 07.09.2014 (e. Aukustiina) - om. Ireth
05.    ori Rohkean Kauheapeikko, s. 10.08.2015 (e. Kauheamatami) - om. Catia & Veera
01.   26.08.2012 ERJ KK Energia, 120cm, 8/80
02.   27.08.2012 ERJ Taavilan Suomenhevoset, 120cm, 2/50
03.   29.08.2012 ERJ Taavilan Suomenhevoset, 120cm, 2/50
04.   07.09.2012 ERJ Welbyn yksityiset, 120cm, 3/40
05.   10.09.2012 ERJ Welbyn yksityiset, 120cm, 1/40
06.   10.09.2012 ERJ Escorant Trakehners, 120cm, 5/30
07.   13.09.2012 ERJ KK Energia, 120cm, 5/50
08.   15.09.2012 ERJ Takkura, 120cm, 1/30
09.   16.09.2012 ERJ Satulinna, 120cm, 8/90
10.   18.09.2012 ERJ Yeneva, 120cm, 2/40
11.   27.09.2012 ERJ Maple Creek Pony Club, 120cm, 4/50
12.   30.09.2012 ERJ Bairdon, 120cm, 2/40
13.   30.09.2012 ERJ Clueless, 120cm, 2/60
14.   30.09.2012 ERJ Venice, 120cm, 4/30
15.   01.10.2012 ERJ Painswick Ponies, 120cm, 2/50
16.   02.10.2012 ERJ Bairdon, 120cm, 1/40
17.   07.10.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 2/30
18.   08.10.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 1/30
19.   10.10.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 5/30
20.   26.10.2012 ERJ Cabin 21, 120cm, 1/40
21.   07.11.2012 ERJ KK Stewart, 120cm, 2/40
22.   09.11.2012 ERJ KK Stewart, 120cm, 5/40
23.   10.11.2012 ERJ KK Stewart, 120cm, 4/40
24.   12.11.2012 ERJ Raden Stal, 120cm, 5/30
25.   13.11.2012 ERJ Taavilan Suomenhevoset, 120cm, 7/50
26.   16.11.2012 ERJ Kaylee Stables, 120cm, 4/30
27.   16.11.2012 ERJ B Ponies, 120cm, 3/30
28.   17.11.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 3/30
29.   18.11.2012 ERJ Kaylee Stables, 120cm, 3/30
30.   18.11.2012 ERJ B Ponies, 120cm, 2/30
31.   19.11.2012 ERJ Kaylee Stables, 120cm, 1/30
32.   20.11.2012 ERJ Esteratsastus, Kultahuisku, 120cm, 2/40
33.   20.11.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 2/30
34.   20.11.2012 ERJ B Ponies, 120cm, 2/30
35.   20.11.2012 ERJ CSR, 120cm, 3/40
36.   21.11.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 5/30
37.   21.11.2012 ERJ Playground, 120cm, 2/30
38.   22.11.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 2/30
39.   22.11.2012 ERJ Kultahuisku, 120cm, 6/40
40.   23.11.2012 ERJ Dark Side Trakehners, 120cm, 1/30
41.   23.11.2012 ERJ Playground, 120cm, 5/30
42.   30.11.2012 ERJ-Cup Dark Side Trakehners, 110cm, 18/185
43.   11.12.2012 ERJ Koston Suomenhevoset, 120cm, 7/60
44.   12.01.2013 ERJ Bogart&Britanov, 110cm, 6/50
45.   16.01.2013 ERJ Bogart&Britanov, 110cm, 6/50
46.   20.01.2013 ERJ Harley Stud, 120cm, 4/40
47.   06.02.2013 ERJ Moondance, 120cm, 3/40
48.   10.02.2013 ERJ Moondance, 120cm, 5/40
49.   14.02.2013 ERJ Golden League Sporthorses, 120cm, 2/40
50.   15.02.2013 ERJ Golden League Sporthorses, 120cm, 1/40

01.   16.11.2013 KERJ Pirunportti, CCI/CIC1, 5/36
02.   19.11.2013 KERJ Pirunportti, CCI/CIC1, 3/36
03.   03.12.2013 KERJ Satulinna, CCI/CIC1, 7/50
04.   05.12.2013 KERJ Satulinna, CCI/CIC1, 5/50
05.   12.12.2013 KERJ Pirunkorpi, CCI/CIC1, 6/68
06.   13.12.2013 KERJ Takamaiden Suomenhevoset, CCI/CIC1, 6/81
07.   14.12.2013 KERJ Pirunkorpi, CCI/CIC1, 6/68
08.   16.12.2013 KERJ Takamaiden Suomenhevoset, CCI/CIC1, 7/81
09.   18.12.2013 KERJ Takamaiden Suomenhevoset, CCI/CIC1, 4/81
10.   19.12.2013 KERJ KK Bailador, CCI/CIC1, 1/49
11.   20.12.2013 KERJ Bellgrove, CCI/CIC1, 1/63
12.   20.12.2013 KERJ KK Bailador, CCI/CIC1, 2/49
13.   20.12.2013 KERJ Pirunportti, CCI/CIC1, 2/34
14.   20.12.2013 KERJ Marike, CCI/CIC1, 1/64
15.   25.12.2013 KERJ Marike, CCI/CIC1, 3/64
16.   27.12.2013 KERJ Bellgrove, CCI/CIC1, 3/63
17.   28.12.2013 KERJ Bellgrove, CCI/CIC1, 5/63
18.   15.01.2014 KERJ Kilpailukeskus Ginger, Helppo, 2/43
19.   19.01.2014 KERJ Pirunportti, CCI/CIC1, 6/40
20.   22.01.2014 KERJ KK Bailador, Helppo, 1/26
21.   24.01.2014 KERJ KK Bailador, Helppo, 4/26
22.   30.01.2014 KERJ KK Bailador, Helppo, 5/26
23.   30.01.2014 KERJ Littleness, CCI/CIC1, 1/27
24.   03.03.2014 KERJ Solo, CCI/CIC1, 4/40
25.   03.03.2014 KERJ Solo, CCI/CIC1, 1/40
26.   04.03.2014 KERJ Solo, CCI/CIC1, 2/40
27.   13.03.2014 KERJ KK Bailador, CCI/CIC1, 4/30
28.   15.03.2014 KERJ Mighty Ducks, CCI/CIC1, 5/30
29.   17.03.2014 KERJ KK Bailador, CCI/CIC1, 5/30
30.   20.03.2014 KERJ Solo, CCI/CIC1, 6/40
31.   13.06.2014 KERJ Muiston suomenhevoset, CCI/CIC1, 4/40
32.   16.06.2014 KERJ Muiston suomenhevoset, CCI/CIC1, 6/40
33.   13.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 4/40
34.   19.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 2/40
35.   22.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 5/40
36.   23.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 1/40
37.   24.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 1/40
38.   28.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 5/40
39.   29.09.2014 KERJ Saanilan Suomenhevoset, Helppo, 1/40
40.   02.05.2015 KERJ Susiraja, Helppo, 2/30
41.   08.05.2015 KERJ Susiraja, Helppo, 5/30

Estevalmennus, 20.01.2014 (valmentajana feiarth)
Olin hyvissä ajoin kasaamassa sinulle ja Suipolle esterataa, ja seurasin lämmittelemistänne tarkasti. Pate vaikutti reippaalta ja mukavalta ratsastettavalta, sillä tuntui riittävän virtaa ainakin heti esteet nähtyään, mutta se pysyi kuitenkin hyvin kuulolla koko ajan. Kun olitte lämmitelleet, ja ori alkoi työskennellä kunnolla myös takaosallaan, annoin teille luvan hypätä verkkaesteen. Pate nosti pään ylös ja syöksyi kohti estettä huimaa kyytiä, eikä ensimmäinen yritys ollut kovin hallittu. Seuraavalla kerralla osasit varautua, ja vaikka vauhtia oli, meno ei ollut hallitsematonta. Ohjeistin sinulle lyhyen radan hyppyjärjestyksen, ja lähditte ensimmäiselle kierrokselle. Olin tarkoituksella valinnut sellaisia tehtäviä radalle, että joutuisitte Paten kanssa kunnolla hommiin: esteiden välit vaihtelivat paljon, osassa hevosen joutui kokoamaan ihan pieneen pakettiin ja osassa sai päästellä vähän lujempaa - kunnon temmonvaihtelutreeniä oli siis tiedossa! Ensimmäinen kierros meni luonnollisesti vähän hakiessa, mutta seuraavalla kierroksella olitte jo molemmat selvästi jyvällä! Pate hyppäsi hienolla tekniikalla, sillä riitti vauhtia, mutta se osasi myös pyynnöstäsi hidastaa, niin että saitte lyhyimmätkin välit tehtyä siististi. Lopuksi nostin esteet vielä kisakorkeuteenne. Korkeus tuntui tarkoittavan Paten mielestä sitä, että vauhtia piti lisätä, mutta kaiken kaikkiaan kierros oli kuitenkin hallitun näköistä menoa. Olit itsekin tyytyväinen tähän viimeiseen suoritukseenne, joten päätimme yksissä tuumin päästää teidät jäähdyttelemään. Olette hyvännäköinen pari, tsemppiä tulevaisuuteen!

Päiväkirjamerkintä, 03.08.2014 (valmentajana Assi)
Saavuin Vibsua tuuraamaan eräänä kauniina kesäpäivänä, lupauksena hoitaa hänen suokkiorinsa liikutus. Noh, oikeasti kyseessä ei ollut kaunis kesäpäivä, vaan sadetta tihkuva ensisyksyinen aamu. Marssin kuitenkin reippaasti orin karsinalle, joka ammotti tyhjyyttään. Kun olin siis ensin hakenut selvästikin piehtaroimista rakastavan herran sisälle, alkoi armoton jynssäys. Puolen tunnin päästä hevonen oli puhdas, mutta itse yskin keuhkoistani pölypalloja ulos. Satuloituani iirryin orin kanssa kentälle, joka oli onneksi täynnä edellisen ratsukon esteitä. Alkulämmittelyissä Suippo kulki varsin letkeästi, mutta mikään ei valmistanut minua siihen, mitä esteillä oli tulemas. Estereenejä välttelevän ihmisen ei ole fiksuinta nimittäin lähteä hyppäämään sellaisella ruutipötköllä kuin Suippo. Parin epäonnistuneen, kaahotetun esteen jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua. Kääntymisissä orin herkkyyden painoavulle huomasi, ja pari kertaa menimmekin vähän turhia ympyröitä, kun istunta ei pelittänyt. Onnistuneeseen parin esteen sarjaan lopettelimmekin tämän kerran, ja läksimme Suipon kanssa syömään.

Estevalmennus, 06.08.2014 (valmentajana Assi)
Edellisellä kerralla olin itse touhunnut Vibajan orin Suipon kanssa varsin vaihtelevalla menestyksellä. Tänään selkään kuitenkin rahdattiin itse Vibaja ja itse sain keskittyä siihen, mitä estetreeneissä paremmin osaan: valmentamiseen. Iloisena siitä, etten joutunut orin selässä olemaan, rakensin oikein muhevan radan hieman märälle kentälle. Oli niin vinoa linjaa, ruotsalaista okseria kuin sarjaa. Jo alkuraveissa huomasimme, että kenttä olikin hieman märempi kuin päälle näytti. Vibaja alkoikin muistuttaa ratsunsa kanssa mutaratsukkoa, mutta homma vain jatkui! Aloitimme vinosta linjasta, joka hieman hidasti varsin menevää Suippoa. Vibaja joutui kuitenkin todella keskittymään, että vauhti pysyi sellaisena, ettei puomi tullut liiallisesta hätiköinnistä alas vaikealla linjalla. Helpoin tunnin tehtävistä oli selvästi okseri, jolle lähestyminen onnistui roiskuvasta vedestä huolimatta loistavasti kerta kerran jälkeen. Sarjalla askelmäärää täytyi vähän hakea, mutta kiitos vinolla linjalla löytyneen rytmin, sujui sekin ilman suurempia ongelmia. Valmennus lopetettiin, kun Vibaja uhkasi kaataa arvon valmentajan mutalammikkoon, jollei tuntia kuulemma nyt lopetettaisi ja ratsastajaa päästettäisi lämpimään kylpyyn.

Estevalmennus, 07.08.2014 (valmentajana Assi)
Kolmas päivä Vibajan ja hänen Suipon orinsa kanssa, siis Suippo orinsa kanssa alkoi hyvin. Alkulämmittelyissä Suippo kulki todella rennosti mutta ratsastajaansa kuunnellen, eikä ottanut edes ylimääräisiä kierroksia itseensä kentällä olevista esteistä. Tästä innostuneina päätimme yhdessä Vibsun kanssa, että tänään treenattaisiin aikaratsastusta. Tuota jaloa tyyliä, jossa tyylillä ei ole väliä, kunhan edetään nopeasti. Rakentelin siis ähisten ja puhisten radan, jossa useassa kohtaa voisi valita joko hitaan tai nopean tien. Aloitimme veryttelyhypyillä, joissa Suippo edelleen oli hämmästyttävän pehmeänä kädelle ja kuunteli Vibajaa. Tästä edelleen innostuneina päätimme skipata harjoituskierroksen ja siirtyä tositoimiin! Siinä vaiheessa, kun Suippo sitten kääntyikin tiukalle tielle Vibajan ollessa hieman epävarma pitkän ja lyhyen välillä, loppui innostus. Vibaja nimittäin jatkoi matkaa suoraan, kun taas ratsu viiletti tiukkaa tietä estettä kohti. Valmentajan erheestä kuulemma johtuva putoaminen jarrutti hieman hommia, mutta vain vähäksi aikaa. Lopputunnista näimme loistavia tiukkoja teitä, joiden tekemisestä päätti tiukasti ratsastaja itse. Valmennus lopetettiin onnistuneeseen rataan ja siihen, että valmentaja ilmoitti työaikansa loppuneen.

Estevalmennus, 25.08.2014 (valmentajana tvisha)
Vibaja ja Pate saapuivat tänään Mörkövaaraan estevalmennusviikolle, joka kestää maanantaista lauantaihin. Joka päivä hyppäämme erilaisia ratoja ja esteitä, aloittaen ensimmäisenä päivänä yksinkertaisista ja helpoista radoista kohti lauantain haastavaa esteosuutta.

Pate asteli kentälle reippain askelein huokuen samalla intoa, kun taas Vibaja näytti astetta väsyneemmältä hevosensa selässä. Alkuverkassa saimme keskittyä siis orin hallittuun, mutta tahdikkaaseen liikkeeseen, sekä ratsastajan herättelyyn. Pate kuunteli Vibajan ohjeita erittäin maltillisesti, mutta huomatessaan verkkaesteet, alkoi se välittömästi rynniä esteitä kohden. Alkuverkan 60-80cm korkeat esteet ylitettiin siten melkoisella vauhdilla, joten ratsastaja sai muistaa hyvät pidätteet ja istua tiukasti satulassa.

Vauhdin tasoittuessa lähdimme hyppäämään korkeampia esteitä, ja tämän päivän valmennuksessa oli todellakin vain helposti lähestyttäviä pystyesteitä, joilla oli korkeutta 100-110cm. Näille esteille tultaessa oli Pate jo huomattavasti paremmin Vibajan hallinnassa, joten hypytkin alkoivat näyttää heti alusta alkaen paremmalta. Lähestymisissä ratsastajan oli huomioitava oikea reitti ja suora lähestyminen esteelle, mutta liian aikaisin orille ei saanut antaa vapaata ohjaa, sillä silloinhan sitä mentiin ja kovaa. Hyvä ohjastuntuma, mutta kuitenkin hellää kättä käyttäen, ratsastajan tarkasti antamat ohjeet hevoselle lähestymiseen ja ponnistukseen: näillä eväillä oli todella hyvä tehdä töitä. Muutaman kerran Pate lähti turhan aikaisin esteellä hyppyyn, jolloin sen takajalat pudottivat puomin perässään. Huolellisuutta kun lisättiin peliin, niin eipähän enää pudotuksiakaan lopputunnista liiemmin ilmennyt. Paten tahtikin pysyi valmennuksen loppupuoliskolla tasaisena, eikä se enää kiirehtinyt lähestymisissäkään.

Reilun tunnin työstämisen jälkeen sai ratsukko siirtyä raviin ja lähdimme hiljentämään loppuverkkaan. Loppuverkassa Vibaja sai laittaa Paten vielä kunnolla ravissa töihin, tehden paljon taivutuksia ja temponvaihteluja. Sitten kun ori liikkui kevyesti ratsastajansa alla töitä tehden, sai hidastaa käyntiin ja antaa pitkät ohjat. Ensimmäinen valmennus sujui kohtuullisen hyvin, tosin hevosella oli tänään paljon virtaa ja se hieman häiritsi ratsukon keskittymistä hyppäämiseen alkuun. Loppua kohden sekä Vibaja että Pate alkoivat huomattavasti paremmin kuitenkin keskittyä tekemisiinsä, ja silloin saatiinkin jo mukavia suorituksia aikaiseksi.

Estevalmennus, 26.08.2014 (valmentajana tvisha)
Toinen valmennuspäivä lähti käyntiin heti aamutuimaan, kun Vibajan ja Paten valmennus starttasi klo 9.00. Ratsukon molemmat osapuolet saapuivat kentälle melko pöhnäisen oloisina, joten mikäs sen mukavampaa, kun laittaa heidät heti kunnolla töihin! Vibaja ja Pate saivat alkutöiksi ravailla ja laukkailla omaan tahtiin, joka olikin sitten astetta laiskempaa tahtia. Vähän sain Vibajaa hoputtaa ja motivoida ratsastamaan paremmin, ja vähitellen he alkoivatkin herätä tähän päivään. Alkuverkassa oli muutamia vajaita metrisiä pystyesteitä, joille otettiin parit laiskahkot lämmittelyhypyt ennen siirtymistä suurempiin esteisiin.

Tänään oli ratsukolle luvassa sarjaesteiden ylittämistä kohtuullisen helpoilla lähestymisillä. Esteiden etäisyydet olin kuitenkin laskenut melko tarkasti Paten laukkaan sopivaksi, joten Vibaja sai tarkkailla askeleiden määrää ja eritoten hevosensa ponnistuspaikkaa. Esteillä oli sen lisäksi korkeutta 100-120cm, joten vähän sai Vibaja lisätä ratsunsa jalkoihin liikettä, mikäli he meinasivat näiden ylitse päästä. Ensimmäiset hypyt olivat melko naurettavia, sillä Pate mennä löntysti laiskalla laukalla esteeltä esteelle, pudottaen jokaiselta pystyltä puomit alas. Vibajan piti kunnolla suuttua hevoselleen, ennen kuin se lähti lisäämään tahtiaan ja saamaan voimaa ponnistuksiin. Ratsukon toimiessa hyvin yhteen ja vauhdinkin löytyessä lähtivät hypyt huomattavasti paremmin sujumaan. Nyt ei tarvinnut ratsastajan muuta oikeastaan tehdä kuin ohjata hevostaan esteeltä esteelle ja pidättää tätä sen verran, että askeleet mahtuivat esteiden väliin. Muutaman kerran Pate joutui ponnistamaan liian pitkäksi menneiden hyppyjen vuoksi liian läheltä estettä, jolloin etujalat veivät puomin mukanaan.

Ratsukon suorittaessa loppuun muutaman kerran sarjaesteet puhtailla hypyillä ja mallikkailla suorituksilla, lähdimme siirtymään loppuverkkaan. Loppuverkassa pudotin sarjoilta puomit alas ja täten ratsukko sai mennä ravissa vielä maapuomeja hetken aikaa, kunnes olimme tyytyväisiä ja aloimme lopetella. Eiliseen verrattuna tänään ei hevosessa niin paljon puhtia ollut, mutta hiljalleen sieltä saatiin sitä reippauttakin mukaan. Teknisesti ratsukko suoriutui kuitenkin tänään paremmin, sillä Vibaja keskittyi hyvin apuihinsa ja istuntaansa, jolla oli taas vaikutusta Paten hyppyihin.

Estevalmennus, 27.08.2014 (valmentajana tvisha)
Tämän päivän valmennus oli sijoitettu vasta iltaan, joten ratsukolla oli hyvin aikaa palautua eilisen rasituksista. Pate näytti jälleen huomattavasti virkeämmältä kentälle saapuessaan kuin eilen, ja Vibajakin tuntui olevan valmiina työntekoon. Lähdimme alkuverkassa siis laukkaamaan tahdikkaasti eteen, samalla paljon voltteja sekä kahdeksikkoja tehden. Muutamat pystyt ratsukko sai myös metrin korkeudelta lämmittelyhypyiksi hypätä, eikä niissä mitään ongelmaa ollut kun orikin pysyi hyvin ratsastajansa hallinnassa.

Jatkoimme samalla eilisellä teemalla tänäänkin, eli 100-120cm korkeilla sarjaesteillä. Nyt kentällä oli vain useita kaksois- ja kolmoissarjoja, joille oli huomattavasti haastavammat lähestymiset kuin eilen. Ratsukko pelasi kuitenkin heti ensimmäisistä hypyistä lähtien hyvin yhteen, joten en ajatellut tämän olevan heille valmennus eikä mikään. Vibajan merkistä Pate lähti hyvällä ja tasaisella laukalla eteen, hypäten ensimmäiset sarjat oikein vaivatta. Sekä ratsastaja että myös ratsu keskittyi tänään aivan eri tavalla touhuun, joten hypyissä oli tällä kertaa paljon voimaa ja hyppytekniikkakin oli erinomainen. Vibaja oli myös tarkkaavainen askeleiden määrästä esteiden välissä, joten kovinkaan montaa askelvirhettä ei valmennuksen aikana tullut. Sen sijaan sitä haastetta saatiin mukaan vaikeammilla lähestymisillä, sillä melkein jokaiselta sarjalta oli tiukka, lyhyt käännös seuraavalle sarjalle, jolle sai taas lisätä tahtia äkillisen voimakkaan hypyn aikaansaamiseksi. Ensimmäiset käännökset hiukan yllättivät ratsukon, jolloin hypyt eivät teknillisesti olleet mitään päätä huimaavaa, mutta nopeasti Vibaja ja Pate pääsivät niistäkin jyvälle.

Vajaan tunnin reippaan hyppäämisen jälkeen aloimme lopetella ja siirtymään pikku hiljaa loppuverkkaan jäähdyttelemään. Pate oli jo astetta uupuneempi valmennuksen jäljiltä, eikä siten loppuverkan tarvinnut olla mikään erityisen tahdikas ja vauhdikas. Vibaja keskittyi erittäin hyvin tänään hevosensa ohjaamiseen ja apujen antoon, huomioiden samalla oman ryhdikkään istunta. Suiponkaan menemisessä ei ollut juuri moitittavaa, se malttoi esteillä hyvin mieltään ja hyppäsi oikein mallikkaasti reippailla hypyillä jokaisen esteen ylitse.

Estevalmennus, 30.08.2014 (valmentajana tvisha)
Tälle päivälle olin kaavaillut Vibajalle ja Patelle paljon työntekoa haastavalla radalla, enkä tosiaan aikonut päästää heitä helpolla. Ratsukko saapui kentälle hyvillä mielin ja he aloittivat alkuverkan itsenäisesti maapuomeja ja pieniä ristikoita hyväksi käyttäen. Pate vikuroi ensimmäisillä hypyillä hieman Vibajalle vastaan ja ratsastaja sai suorastaan patistaa hevostaan hyppäämään. Vähitellen hevonen kuitenkin vertyi ja liikkui kevyemmin eteen, ja tällöin myös verkkahypyt sujuivat paremmin. Vibaja sai kuitenkin niin kauan hioa verkassa Paten kanssa yhteistyötä, kunnes hevonen oli kunnolla kuulolla eikä temppuillut omiaan.

Tänään pääsimme valmentajan lempiaiheeseen: erikoisesteisiin. Kentälle oli sijoiteltuna erilaisin lähestymisin muun muassa muuri-, lankku- ja vesiesteitä, sekä portteja ja tynnyreitä. Pate katseli alkuun vähän kummastellen näitä esteitä epävarmana, mutta pian huomasi niiden olevan täysin harmittomia juttuja. Vibajan pyytäessä ratsuaan tahdikkaaseen laukkaan, lähti ori nätisti etenemään tämän alla esteeltä esteelle. Osa esteistä selkeästi kuitenkin vähän ujostutti Patea, esimerkiksi reilun metrisen muurin taakse kun se ei paljoa nähnyt. Siten muurit ylitettiin melkoisella pupuloikalla ja ilmavaralla. Lankuissa, porteissa ja tynnyriesteissä ei liiemmin ongelmaa tullut, kunhan ratsukko sai vain hyvän lähestymisen ja vauhtia oli tarpeeksi, niin esteetkin ylittyivät mutkitta. Vesieste sen sijaan oli kanssa vähän outo juttu, ja sille Pate alkuun pari kertaa kieltäytyikin heittäen Vibajan samalla selästä alas. Tämän esteen kohdalla saimme rauhallisen päättäväisesti tehdä paljon toistoja, ennen kuin hypyt sen ylitse lähti sujuman halutusti. Kun ratsukko suoritti erikoisesteet muutaman kerran ratana puhtaasti lävitse, olin tyytyväinen ja annoin ratsukolle luvan lähteä lopettelemaan.

Loppuverkassa Vibaja ja Pate saivat lähinnä työskennellä itsenäisesti ravissa niin, että Pate kulki edelleen hyvässä raamissa reippaalla tahdilla eteen. Kun ratsastaja oli tyytyväinen ratsunsa menoon ja orillakin alkoi jo askel hyytyä, niin silloin sai lopetella ja siirtyä käyntiin. Valmennuksessa Vibaja joutui koville vesiesteen kanssa, jonka parissa hän sai kannustaa reippaasti hevostaan etenemään ja tehdä hiki otsalla töitä. Pate sen sijaan oli vähän hömelöllä tuulella tänään, vauhtia sillä riitti esteillä sopivasti, mutta ilmeisen pelottavat esteet ylitettiin melko hassuilla hypyillä.

Estevalmennus, 03.09.2014 (valmentajana tvisha)
Ihanaa, taas aamuvalmennus! Vailla yhdeksän saavuimme Vibajan ja Paten kanssa kentälle, jossa ratsukko sai aloittaa vapaasti alkuverkkaa. Sillä aikaa pystytin taas muutamia vajaita metrisiä lämmittelyesteitä, joita ratsukko lähti hyvään tahtiin ylittämään. Patella oli kertynyt kivasti virtaa jälleen kerran, joten Vibaja sai heti alkuun pitää huolen siitä, että ori ei lähtenyt liikaa rynnimään esteille. Ratsukon työskennellessä kohtuullisen hyvin yhteen, lähdimme käymään lävitse päivän virallista tehtävää.

Tällä kertaa luvassa oli paaaaljon pitkiä loikkia ja vauhdin huumaa: teemana okserit ja trippelit. Kentälle oli pystyteltynä siis kolme okseria ja kaksi trippeliä, joilla korkeutta oli keskimäärin 100-120cm. Tietysti esteet olivat sijoiteltuna niin, että saimme sekä helppoa että astetta haastavampaa lähestymistä mukaan. Koska eritoten trippeleihin vaadittiin voimakasta ponnistusta, oli hyvä, että Patella oli tänään paljon energiaa. Ensimmäisillä hypyillä koettiin vauhtia ja vaarallisia tilanteita, sillä Pate mennä puuskutti minkä vain jaloistaan pääsi ja hyppäsi esteen kuin esteen hyvästä tekniikasta tietokaan. Ratsastaja sai siis jälleen paljon antaa ratsulleen puolipidätteitä ja pitää takapuolensa tiivisti satulassa. Okserit Pate ylitti koko valmennuksen ajan melko vaivatta, kunhan vain vauhtia ei ollut liikaa ja lähestyminen onnistui hyvin. Sen sijaan trippeleissä nähtiin muutamat pudotukset juurikin kehnon lähestymisen ja huonon ponnistuspaikan vuoksi, jolloin Pate ei yksinkertaisesti saanut hypättyä koko esteen ylitse. Trippeleitä ylitimme siksi ahkeraan tahtiin, jotta senkin esteen tekniikka saatiin hiottua kohdilleen. Loppua kohden hypyt tietenkin alkoivat näyttää huomattavasti paremmilta orin tahdin hyytyessä, mutta ei ratsukko tehnyt koko valmennuksen aikana yhtään huonompaa työtä.

Orin ylittäessä kentälle rakennetut esteet muutaman kerran sarjana puhtaasti, lähdimme siirtymään rauhalliseen loppuverkkaan. Loppuverkassa pudotin esteiltä jälleen puomit alas ja siten ratsukko sai ylittää niitä omaan tahtiin puomisarjoina ravissa. Tänä päivänä Vibaja ja Pate toimivat hyvin yhteen, eikä mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia valmennuksessa syntynyt. Ratsukko jaksoi maltillisesti korjata vikoja ohjeideni mukaan ja lopputulos oli, tietenkin, kerrassaan loistava.

Estevalmennus, 06.09.2014 (valmentajana tvisha)
Viimeistä viedään! Tänään siis luvassa valmennusmaratonin viimeinen tunti, jolle olin tietysti kaavaillut vaikka sun mitä tekemistä. Vaikka väsymys varmasti ratsukon molemmissa osapuolissa jo hiljalleen painaa, odotin silti Vibajan ja Paten tekevän tarmokkaasti töitä. Ori asteli kentälle melko rauhallisen oloisena, se löntysteli raskain askelin ja oli kieltämättä sen näköinen, että hyppääminen ei juuri innosta. Vibaja onneksi oli hieman enemmän hereillä selässä ja laittoi Paten alkuverkassa työskentelemään reippaalla tahdilla. Verkassa ori näytti kyllä hyvin tahmealta ratsastettavalta, eikä verkkahypyissäkään juuri kehumista ollut, mutta hyvän temmon löytyessä, siirryimme jälleen isompiin esteisiin.

Tässä valmennuksessa tietysti kiteytimme kaiken mitä viikon aikana on eteen tullut: kenttä oli täynnä 90-120cm korkeita erilaisia esteitä haastavin lähestymisin. Siispä ratsastaja sai laittaa ratsunsa todella hyvään liikkeeseen ja ajaa tätä paljon eteen, jotta varmasti jokainen este tulisi mallikkaasti ylitettyä. Ensimmäiselle esteelle Pate yllättävästi kuitenkin kieltäytyi, vaikka kyseessä oli aivan perinteinen metrinen pystyeste. Vibaja sai lisätä pohkeiden antamisen lisäksi siten mukaan paljon kannustusta ja rohkaista hevostaan reippaaseen hyppyyn. Vähitellen hyppyjen tekninen puoli alkoi olla hanskassa, eikä hevonen enää jännittänyt mitään muuta eteen tulevaa kuin vesiestettä. Sen sijaan saimme keskittyä paljon tiukkoihin käännöksiin ja mahdollisimman suoriin lähestymisiin, etenkin trippelille. Ratsastaja sai seurata silmä kovana seuraavalle esteelle kääntämistä ja antaa Patelle huolelliset avut käännöksissä. Jälleen kerran muutamat esteet ratsukko ylitti huonossa kulmassa huonon hypyn kera, jonka vuoksi puomitkin tippuivat. Suoritukset kuitenkin paranivat kerta toisensa jälkeen ja lopussa Vibaja ja Pate olivatkin päässeet hyvin kärryille jokaisesta esteestä ja siitä, kuinka niille kannattaa lähestyä.

Haikein tunnelmin lopettelimme viimeisen valmennuksen, sillä tosiaan: se oli viimeinen! Vibaja sai loppuverkata ratsunsa rauhassa itsenäisesti ja hidastaa käyntiin ollessaan tyytyväinen Paten liikkeeseen. Viikko vierähti Vibajan ja Paten kanssa erittäin nopeasti ja mukavaa on ainakin valmentajalla ollut. Ratsukolta nähtiin viikossa niin huonoja kuin hyviäkin päiviä, mutta he tekivät kuitenkin päivittäin hyvää yhteistyötä ja olivat oikein loistava pari. Voin vain toivottaa hyvää tulevaisuutta tälle ratsukolle ja erityisesti Patelle onnea tuleviin laatiksiin!