VV - Vibajan Virtuaalihevoset
Virallinen nimi:Siian Ehdollinen
VH-tunnus:VH05-018-6711
Rotu, sukupuoli:Suomenhevonen, tamma
Väri, säkäkorkeus:punarautias, 155cm
Syntynyt:12.04.2008 (ikä)
Painotus:koulupainotteinen
Koulutus:ko: helppo A, re: 100cm, me: 80cm
Kasvattaja:Kristiina Walhen
Omistaja:Vibaja (VRL-00727)

Kuva on tallin omaisuutta

KTK-II: 18 + 17 + 18 + 18 = 71p (05.03.2014)

Siian Ehdollinen eli tutuille ja vähän tuntemattomillekkin vain Elli on lähes jokaisen pikkutytön heppaunelma, sillä se on kiltti tilanteessa kuin tilanteessa ja ei pahemmin stressaile pienistä. Ellin karsinaan voi päästää kokemattomaankin harjailijan opettelemaan hevostelun saloja. Sen kanssa ei tarvitse ajatella, että mitäköhän se seuraavaksi keksii, sillä se yrittää aina parhaansa miellytääkseen hoitajaansa. Elli ei laita puntarille sitä, mitä et osaa, vaan se haluaa tehdä sinut iloiseksi. Joskus tämä kaikki kiltteys kuitenkin kääntyy huonoksi, sillä silloin Elli jää aina toiselle sijalle, mutta pirteä tamma on päässyt elämänmakuun ja yli vaikeammistakin tilanteista.

Hoitotilanteessa Elli voi olla aivan helposti vapaasti karsinassaan tai löysällä narulla käytävällä -se kun ei raukkaparka yksinkertaisesti tajua lähteä vaeltelemaan minnekkään, näin hevosen näkökulmasta katsottuna. Hoitajallehan tämä on silkkaa onnea -hevosta kun ei tarvitse jahdata tuntitolkulla missään pihalla kaatosateessa, itse väsyen. Harjatessa saa olla kiiitollinen Ellin tapaisesta tammasta näiden riehuvimpien yksilöiden rinnalla -sitä kun voi laittaa kenet tahansa harjaamaan, kun se ei vain hermostu mistään tai ole muutenkaan pahatapainen hevonen. Useimmilla ruoka vie voiton, mutta Ellin kohdalla tamma päättää niin kuin hoitaja parhaaksi näkee tai haluaa. Se ei siis ole rynnimässä suoraa päätä ensimmäiseen heinänkorteen karsinansa pohjalla, vaan seisoo kiltisti möllöttäen paikoillaan. Vaikkei Elli mitään ilkeää teekkään kavioita putsattaessa, saattaa se olla jollekkin hieman heikommalle todella vaivalloista -Elli kun tuppaa laiskanomaisesti laskemaan putsattavalle kaviolle kaiken painonsa, hyvin laiskasti ja luottaen siihen, että sitä pidellään. Elli on helppo myös viedä pesukarsinaan, vaikka se usein onkin niin puhdas, ettei ole tarvetta. Tamma kun vain kiltisti löntystelee hoitajan perään, välittämättä siitä, ettei se aina sitä vettä niin paljon rakasta. Varustaessa Elli on jokaihmisen unelmahevonen, ei ainoastaan pienempien. Suitsittaessa tamma pitää päätään sillä korkeudella, millä sinun on helppo asetella kuolaimet ja kaikki remmit. Satuloidessakaan se ei tee muuta kuin epäonnistuneita yrityksiä pullistelussa -sen refleksit eivät vain ole tarpeeksi nopeat pyöristymään monen tavoin moninkertaiseksi, mikä on kyllä ihan hyväkin. Elänlääkärin käynneillä tamma odottaa maltillisesti ärsyttävämmätkin toimenpiteet syvästi huokaillen, mutta kuitenkaan ei sano sanaakaan tässäkään asiassa vastaan. Kengitys sujuu muitta mutkitta miden hoitooimenpiteiden ohella, eikä hampaiden raspauskaan vie ylivoittoa.

Ratsastaessa Elli tykkää mennä niin maastossa kuin kentälläkin, omaa rauhallista ja varmaa tahtiaan. Moni on sanonut, että tammaan pitäisi saada enemmän liikettä, mutta oikean ratsastajan kanssa se alkaa itse työskentelemään enemmän eteen. Ellin vahvempi laji on kouluratsastus ja sen kanssa ollaankin kilpailtu sitä menestykkäästi. Elli menee Helpon A:an ratoja keveästi, kunhan sen on ratsastanut kunnolla eteenpäin meneville avuille, se kun tuppaa olemaan kyllä hyvin pyöreä ja taipuisa, mutta vähän liian hidas. Koulukiemurat eivät tuota tämän hevosen kohdalla ongelmia -se näyttää tajuavan hieman epäselvemmistäkin avuista mitä ollaan tekemässä ja jollei se tiedä, jää se paikalleen möllöttämään kunnes saa uudet ohjeistukset. Esteet eivät vain sovi tämän tamman kalenteriin -vauhtia ei ole tarpeeksi, eikä se näytä tajuavankaan miksi sen pitäisi hyppiä jonkun puukeppejen yli. Ellin kanssa hyppääminen on hyvin mielenkiintoista, ja tamma tuppaa säheltämään jotain aivan omiaan. Se omaa oman erikoisen hyppytyylinsä, aivan kuin joku kala räpeltesi kuivalla maalla. Maastoillessa ei voi okein sanoa aivan varmaksi, minne Elli kannattaisi sijoittaa -hitautensa vuoksi viimeiseksi, mutta varmuutensa vuoksi ensimmäiseksi. Niimpä usein tehdäänkin kompromissi ja Elli kulkee milloin missäkin -se tulee toimeen niin viimeisenä kuin ensimmäisenäkin. Ellin kanssa voi toki lähteä yksinkin maastoilemaan -se kun ei tuppaa tekemään minkäännököistä vastarintaa tai protestiliikettä mistään.

Kilpailupaikalle lähtiessä Elli on oma kiltti, ihana itsensä. Tamma vähät välittää pelottavasta, pimeästä kuljetuskopista ja astelee sinne omin, hieman hitain askelin, sen kummempia tuijottelematta. Kun sitten Elliä sidotaan vielä kiinni, ei se ole ensimmäisenä hyökkäämässä heinäverkkoon kiinni, vaan odottaa nätisti paikoillaan. Matkan aikana heinä kuitenkin maistuu ja tammaan tulee vähän virkeyttä lisää. Kisapaikalla Elli ei ole täysin oma itsensä -kaikki se kylmäpäisyys mitä kotona on, on kuin tipotiessään ja tamma on hermoheikko. Kun sitä harjaillaan, se ei malttaisi pysyä nahoissaan ja steppaileekin useimmiten paikoillaan, jolloin on hyvä olla joku toinen pitelemässä sitä. Itse kisaverryttelyssä Elli vilkuilee ympärilleen ja hirnahtelee ihmeissään, samalla välillä hypähdellen sivulle tuiki tavallisia ääniäkin. Itse kisasuoritus ei suju ollenkaan niin hyvin kuin kotikentällä -tuomarit ovat aika pelottavia ja välkkyvät salamavalot saavat tamman pois tolaltaan. Kaikesta tästä huolimatta, kylmäpäinen ratsastaja on useimmiten saanut loistotuloksia Ellin kanssa aikaan. (c. Emmu)


i. Viidakko-Veikko
sh, klm, 161cm
ii. Sampo
sh, m, 152cm
iii. Haavan Suutari
iie. Tean Rakkauspakkaus
ie. Emliinan Lento
sh, prt, 154cm
iei. Lentolehtinen FIN
iee. Tyynen Emliina FIN
e. Siia Maria
sh, rt, 150cm
ei. Harlekiini
sh, rt, 146cm
eii. Aavemestaaja Hebland
eie. Neitoperhonen
ee. Dermoonan Hupi
sh, km, 160cm
eei. Dermoonan Väijytys
eee. Dermoonan Anelma

Isä on hieman tuntematompi kulomusta jalostusori Viidakko-Veikko. Veikko toimii lähinnä lähitallien jalostuksessa ja harrastehevosena tallin omistajan kahdella tyttärellä. Kilpaillut muutamat alue-este- ja koulukilpailut, muttei ole kerännyt mainittavaa saavutusta. Korkeutta orilta löytyy noin 161 senttiä. Luonteeltaan herra on hyvin rauhallinen ja kärsivällinen ratsu, jolla myös pienemmätkin pärjäävät mainiosti. Ei mikään rakenneruusu, mutta luonne korvaa kaiken. Jättänyt yhteensä viisi jälkeläistä, jotka ovat menestyneet huomattavasti paremmin kuin isänsä. Väriään Veikko on periyttänyt kolmelle jälkeläiselleen ja korkeuttaan, sekä lempeää luonnettaan.

Isänisä on alue-esteillä aina 110cm-radoilla asti menestynyt ori Sampo, joka on kuitenkin joutunut siirtymään pienempiin luokkiin jalkaongelmien takia. Ori on periyttänyt hienosti mustaa väriään jälkeläisilleen, sen jälkeläisistä 3/4 on perinyt värin isältään. 152cm korkea ori on saanut erityistä kiitosta urheiluhevoselle sopivasta rakenteestaan sekä aivan erinomaisesta luonteestaan. Orin omista jalkaongelmista huolimatta, yhdelläkään sen jälkeläisistä ei myös ole toistaiseksi tavattu minkäänlaisia vaivoja.

Isänisänisä on myös hyvin menestynyt ratsupuolen ori ja tunnetu ympäri suomea. Haavan Suutari kilpaili kansallisellatasolla valjakkoajossa voittaen kaksi kertaa peräkkäin mestaruuskultaa. Löytyy myös mestaruuksien kolme hopea mitalia ja yksi pronssinen. Väriltään ori on musta ja korketta sillä on noin 160 cm. Isänisänemä suloinen harraste/kisatamma Tean Rakkauspakkaus. Nimi kuvastaa hyvin tamman rakastettavuutta. Kilpaillut aluetasolla lajissa kuin lajissa, menestynyt toisinaan hyvinkin. Väriltään Pampula on tummaruunikko ja korkeutta tammalla on vain 150 cm.

Isänemä on Emliinan Lennoksi nimetty tamma, joka on startannut muutamissa ravilähdöissä menestyksettä. Nykyään tamma on harrastehevosena ja sen kanssa kilpaillaan seuratasolla pieniä esteluokkia sekä aluetasolla Helppo C-tason koululuokkia. Emliinan Lento on osoittautunut ratsun urallaan varsin mainioksi kouluhevoseksi - sillä on jo useita voittoja kouluratsastuksessa ja esteissäkin sillä on muutamia sijoituksia. Tamma on väriltään suomenhevosellle perinteinen punarautias ja korkeutta sillä on 154cm.

Isänemänisä vanhuuteen kuollut Lentolehtinen FIN, joka oli Jokilaakson Keikkatallin upeimpia jalostusoreja. Menestynyt näyttelyissä ja hyvin palkinnoin kantakirjattu. Kuoli vanhuuteen ollessaan hieman alle 30 vuotias. Väriltään ori oli rautias ja korkeutta 157 senttiä. Isänemänemä myö Jokilaakson Keikkatallin kasvatti, Tyynen Emliina FIN. Toimii ainoastaan siitostammana, sukunsa puolesta periyttää hyvä laukkaisia ja tasapainoisia varsoja. Korkeutta Tyynen Emliina FINillä on 155 cm ja väriltään punarautias.

Emä on yksi Suomalainen josta henkilökohtaisesti pidän! Tammasta löytyy ruutia ja oikeanlaista asennetta, eihän se voi olla kukaan muu kuin Siia Maria. Ei aivan suomenhevosmaisin, mutta kuitenkin oikea sydänten valloittaja. Omaa vielä kaikenlisäksi mahtavan suvun! Väriltään rautias ja korkutta peräti 150 senttiä. Vaikka korkeutta ei löydy, niin luonne on täynnä tarmoa ja intoa. Tamma onkin menestynyt hyvin koulupuolella ja saavuttanut parin jos kymmenen ruusukkeen. Kilpailee vaativa B tasolla, joten myös liikettä löytyy. Rakenteeltaan huomattavasti ruusuisampi, kuin sulhasensa Veikko. Onnekseen Maria on periyttänyt rakennettaan ja intohimoa kilpailukentille. Jälkeläisiä neidolta löytyy kolme.

Emänisä on vain 146cm korkea raudikko-ori Harlekiini, joka on kansallisella tasolla menestynyt allrounder-hevonen. Ori on sijoittunut upeasti sekä este- että kenttäradoilla ja osallistunut muun muassa Suomenhevosten kenttämestaruuksiin sijoittuen kolmena vuonna mitalipaikoille sekä sijoittunut viisi kertaa. Harlekiinilla on kilpailtu myös valjakkoajokilpailuissa, joissa se on sijoittunut vaihtelevasti.

Emänisänisä on myös ratsupuolen oreja, Aavemestaaja Hebland eli Henkka. Kilpaili aikoinaan menestyneesti myös kenttäratsastuksessa, ollen ensimmäinen pienikokoinen (alle 153 senttinen) ratsu joka on sijoittunut mestaruuksissa. Korkeutta orilta löytyy vain 149 cm - ei siis aivan ole poni - ja väriltään vaalearautias. Emänisänemä on jalostuksessa hyvin suosittu sukunsa hieman mustalammas Neitoperhonen. Neitoperhonen joutui jo nuorena luopumaan ratsu-urastaan, mutta toimii nykyään terapia- ja talutusratsuna sekä siitostammana. Väriltään upea hopearautias ja korkeutta 154 senttiä.

Emänemä Dermoonan Hupi on isokokoinen kimotamma, jolla on kilpailtu menestyksekkäästi valjakkoajossa aina kansallisella tasolla saakka. Tamma on hyvä myös ratsastettavuudeltaan ja sillä on startattu muutamissa helpoissa koululuokissa aluetasolla. Esteluokkia Dermoonan Hupilla ei ole kilpailtu, vaikka se hyppääkin varsin kiitettävästi ja selvästi nauttii muutamista esteharjoituksista silloin tällöin.

Emänemänisä on myös valjakkolinjaista suomalaista. Dermoonan Väijytys on kilpaillut parivaljakko luokissa ja voittanut myös kansallisia startteja. Väriltään ori on kimo (ja periyttää hyvin väriä) ja korkeutta siltä löytyy n. 157 senttiä. Emänemänemä myös Dermoonanalainen valjakkohevonen, Dermoonan Anelma. Anelma on pitkän linjan valjakkoheppa ja menestynytkin sen mukaisesti. Kilpailee enää satunaisesti, toimii pääasiassa siitostammana. Väriltään rautias ja korkeutta 150 senttiä. (c. Decne & davis)

01.    tamma Siljan Ehdoton, s. 02.01.2009 (i. Rukajärven Hessu) - om. Gerde
02.    tamma Koistilan Venla, s. 01.12.2012 (i. Kaamosritari) - om. Liia
03.    ori Koistilan Sirius, s. 13.06.2013 (i. Suippo) - om. Ram
04.    tamma Seljasaaren Sumusointu, s. 03.07.2014 (i. Sumuhurja) - om. Kiiskinen
01.   06.10.2008 KRJ Prize Team, Helppo B, 3/23
02.   02.10.2008 KRJ Lakea, Helppo A, 3/60
03.   13.09.2008 KRJ Siljan Suomenhevoset, KN Special, 5/38
04.   14.09.2008 KRJ Siljan Suomenhevoset, Helppo A, 5/58
05.   26.10.2008 KRJ Arwyn, Helppo A, 3/52
06.   26.10.2008 KRJ Arwyn, Helppo B, 1/52
07.   27.10.2008 KRJ Arwyn, Helppo B, 1/52
08.   23.10.2008 KRJ Prize Team, Helppo A, 5/32
09.   25.10.2008 KRJ Prize Team, Helppo B, 3/40
10.   29.10.2008 KRJ Crownless, Helppo A, 4/70
11.   23.12.2008 KRJ Keinumäki, Helppo A, 5/36
12.   20.02.2009 KRJ Hämypuro, Helppo A, 7/80
13.   22.10.2008 KRJ Hämypuro, Helppo A, 7/80
14.   25.11.2009 KRJ Dei, Helppo A, 3/30
15.   28.11.2009 KRJ Dei, Helppo A, 3/30
16.   13.02.2012 KRJ Westpoint, Helppo A, 7/50
17.   14.02.2012 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 1/40
18.   15.02.2012 KRJ Mörkövaara, Helppo A, 3/40
19.   17.02.2012 KRJ Westpoint, Helppo A, 5/50
20.   17.02.2012 KRJ Westpoint, Helppo A, 2/50
21.   18.02.2012 KRJ Escanor Thoroughbreds, Helppo A, 2/40
22.   18.02.2012 KRJ Westpoint, Helppo A, 3/50
23.   19.02.2012 KRJ Bohelia, Helppo A, 5/50
24.   19.02.2012 KRJ Diega Ponies, Helppo A, 3/40
25.   19.02.2012 KRJ Riot Ponies, Helppo A, 1/40
26.   20.02.2012 KRJ Järviluoto, Helppo A, 5/30
27.   20.02.2012 KRJ Bohelia, Helppo A, 5/50
28.   21.02.2012 KRJ Bohelia, Helppo A, 4/50
29.   21.02.2012 KRJ Riot Ponies, Helppo A, 3/40
30.   23.02.2012 KRJ Diega Ponies, Helppo A, 5/40
31.   24.02.2012 KRJ Dark Side Trakehners, Helppo A, 3/99
32.   24.02.2012 KRJ Järviluoto, Helppo A, 3/40
33.   26.02.2012 KRJ Järviluoto, Helppo A, 3/40
34.   26.02.2012 KRJ Diega Ponies, Helppo A, 3/40
35.   27.02.2012 KRJ Diega Ponies, Helppo A, 3/40
36.   27.02.2012 KRJ-Cup Heijastus, Helppo A, 3/266
37.   27.02.2012 KRJ Yamera, Helppo A, 3/50
38.   01.03.2012 KRJ Fjell Fjords, Helppo A, 3/40
39.   03.03.2012 KRJ Viehättävä, Helppo A, 6/50
40.   03.03.2012 KRJ Fjell Fjords, Helppo A, 5/40
41.   03.03.2012 KRJ Järviluoto, Helppo A, 6/40
42.   04.03.2012 KRJ Bairdon, Helppo A, 1/60
43.   04.03.2012 KRJ Muistojen Suomenhevoset, Helppo A, 7/50
44.   05.03.2012 KRJ Fjell Fjords, Helppo A, 5/40
45.   06.03.2012 KRJ Minion, Helppo A, 3/31
46.   08.03.2012 KRJ Kissankäpäläkylä, Helppo A, 1/70
47.   09.03.2012 KRJ Kissankäpäläkylä, Helppo A, 5/70
48.   10.03.2012 KRJ Heijastus, Helppo A, 1/40
49.   10.03.2012 KRJ Viehättävä, Helppo A, 2/50
50.   13.03.2012 KRJ Viehättävä, Helppo A, 5/50
51.   22.03.2012 KRJ Malkamäki, Helppo A, 3/80
52.   23.03.2012 KRJ Malkamäki, Helppo A, 2/80
53.   24.03.2012 KRJ Malkamäki, Helppo A, 4/80
54.   24.03.2012 KRJ Moondance, Helppo A, 5/50
55.   25.03.2012 KRJ Moondance, Helppo A, 2/50
15.02.2014 VSN Reposaari, SW1, pt. Cannabia

01.   24.10.2008 VVJ Nonstop, Noviisi, 4/19
02.   27.10.2008 VVJ Nonstop, Noviisi, 2/19
03.   02.01.2009 VVJ Jewel Ponies, Vaikea, 3/11
04.   09.12.2009 VVJ Kisakeskus EP, Vaikea, 1/4
05.   10.12.2009 VVJ Kisakeskus EP, Vaikea, 1/4
06.   11.12.2009 VVJ Kisakeskus EP, Vaikea, 2/4
07.   12.12.2009 VVJ Kisakeskus EP, Vaikea, 2/4

Kouluvalmennus, 13.07.2015 (valmentajana misery)
Tämän päivän valmennuksen aiheena ovat siirtymiset ja taivutukset. Ratsukko verrytteli itsenäisesti kentällä, kun saavuin paikalle. Kerroin ratsastajalle välikäyntien aikana seuraavan harjoituksen. Jokaisen sivun keskellä oli tarkoitus pysähtyä ensin käynnistä. Pitkillä sivuilla pysähdyksestä tehtiin peruutus ja siitä suoraan käyntiin. Harjoitus sujui mukavasti käynnissä kumpaankin suuntaan, joten seuraavaksi sama tehtiin ravissa. Pysähdykset olivat napakoita, mutta varsinkin peruutuksesta Elli otti mielellään käyntiaskeleita ennen raviin siirtymistä. Pyysin ratsastajaa huomauttamaan raipalla pohkeen taakse, jotta Elli siirtyisi heti raviin, eikä vasta hetken kuluttua. Tämä tuotti toivotun tuloksen, mutta ratsastaja sai olla napakka koko ajan. Sama harjoitus tehtiin toiseenkin suuntaan. Kun se sujui, niin annoin taas luvan välikäynneille.

Seuraavaksi oli vuorossa avo- ja sulkutaivutukset käynnissä. Toisella pitkällä sivulla tehtiin avotaivutusta ja toisella sulkutaivutusta. Lyhyille sivuille tehtiin pääty-ympyrä harjoitusravissa, jotta Elli pysyisi hereillä. Se tuntui hieman tahmealta tänään. Avotaivutuksessa Elli tuppasi lähtemään sisäpohjetta vasten puskemaan kentän keskustaa päin, mutta sulkutaivutukset sujuivat alusta asti hyvin. Ratsastaja käytti taas raippaa pohkeen taakse ja sai Ellin kuuntelemaan sisäpohjettaankin hyvin. Ravipätkien ansiosta käyntikin pysyi reippaana. Suunnanvaihdon jälkeen Elli taas halusi puskea sisälle, mutta napakka ratsastaja ei antanut periksi. Taivutukset näyttivät hyviltä tähänkin suuntaan.

Laukkaharjoituksia tänään ei tehty, mutta ratsukko sai ottaa laukannostoja uralla ja tehdä laukassa keskiympyrät kummallekin pitkälle sivulle. Ellin laukka pyöri hyvin ja se tuntui saavan reippautta nostojen myötä. Kun laukkaa oli otettu kumpaankin suuntaan, niin annoin luvan itsenäiselle loppuverryttelylle. Elli pärski tyytyväisenä pidemmällä ohjalla ja venytti selkäänsä hyvin.

Kouluvalmennus, 16.07.2015 (valmentajana misery)
Tänään kentällä verrytteli minulle tuttu ratsukko. Elli vaikutti jotenkin reippaammalta kuin viimeksi ja se on hyvä juttu, sillä tänään harjoituksena olivat lisätyt askellajit ja vastalaukka. Viimeksi teimme vaan raviharjoituksia, joten tänään laukattaisiin enemmän.

Ensimmäisenä vuorossa oli lisätty käynti ja ravi. Ratsukko sai tulla keskihalkaisijalle ensin lisätyssä käynnissä ja kääntyä joka toinen kerta eri suuntaan päädyssä. Ratsastaja oli hieman hätäinen ja otti lisättyä käyntiä jo ennen suoristamista keskihalkaisijalle. Huomautin asiasta ja hän korjasi virheensä seuraavalla kerralla. Elli lisäsi hyvin, eikä vaikuttanut yhtään niin tahmealta kuin viimeksi. Sama tultiin myös lisätyssä ravissa. Kovin pitkää pätkää ei keskihalkaisijalla ehtinyt tehdä, mutta laatu korvaa määrän. Ennen kääntymistä piti ottaa jo normaaliin raviin. Ensimmäisillä kerroilla lisäys oli hieman puutteellista, eikä tempo pysynyt samana. Huomautin asiasta ratsastajalle ja minä hevoselle, jonka jälkeen meno näytti siltä kuin kuuluukin. Elli lisäsi, mutta vauhti ei kiihtynyt liikaa ja tempo pysyi hyvänä. Pyysin ottamaan uralla vielä itsenäisesti hieman laukanlisäyksiäkin, vaikkei se varsinaisesti kuulunut harjoitukseen. Lisäykset näyttivät hyviltä.

Seuraavaksi oli vuorossa vastalaukat. Ensin tehtiin ympyräkahdeksikkoa, mutta laukkaa ei vaihdettu ympyrää vaihtaessa. Elli tosin ennakoi ja ensimmäisillä kerroilla vaihtoi laukan itsenäisesti. Ratsastaja oli hereillä, ennakoi ja sai seuraavilla yrityksillä Ellin pysymään vastalaukassa. Aluksi vastalaukka ei ollut kovin sujuvaa, eikä ratsastaja saanut hevosta taivutettua ympyrällä, mutta pian sekin korjaantui. Sama harjoitus tehtiin toiseenkin suuntaan muutaman kerran. Pienten välikäyntien jälkeen tehtiin vielä kolmikaarista kiemurauraa niin, ettei laukkaa vaihdettu missään välissä. Harjoitus sujui hyvin kumpaankin suuntaan, joten annoin luvan itsenäiselle loppuverryttelylle. Ellillä olisi varmasti rahkeita kilpailla vaativallakin tasolla pienellä treenillä!

Päiväkirjamerkintä, 22.07.2015 (hoitajana misery)
Olin valmentanut Elliä muutaman kerran edellisellä viikolla ja tänään pääsisin itse sen selkään. Vibaja soitti eilen ja kysyi, olisiko minulla aikaa ratsuttaa muutamaa hevosta palkkaa vastaan samalla, kun tulisin valmentamaan muita hevosia. Mikäs siinä! Mielelläni sitä käy vieraiden hevosten selässä aina välillä.

Elli oli karsinassa odottamassa minua. Se oli ottanut aamulla tarhassa ihanan kurakuorrutuksen itsellensä. Kuiva muta irtosi helposti, mutta kyllä siinä sai reilun puolisen tuntia harjata tosissaan. Elli nautti kaikesta saamastaan huomiosta ja varsinkin kumisualla rapsuttelusta. Kavioiden putsaus oli oma operaationsa ja ohikulkeva tallityttö naureskeli, että tuollainen muuli se on aina niiden kanssa. Hain Ellin varusteet ja varustin tamman. Raukka yritti satulaa laittaessa pullistella, mutta olin nopeampi ja sain vyön kiristettyä ennen epätoivoisia yrityksiä.

Nousin kentällä Ellin selkään ja annoin sen kävellä hetken pitkällä ohjalla. Samalla suunnittelin, että voisin tänään treenata sen kanssa Helppo A-rataa. Hyvää muistuttelua itsellekin, kun on taas kilpailuita tulossa. Alkuverryttelyn jälkeen Elli oli mukavasti kuulolla ja ratsastin muutaman kerran radan läpi. Töitä sai kyllä tosissaan tehdä tamman selässä, mutta se kannatti! Pienten välikäyntien jälkeen ratsastin radan vielä kahdesti ja lähdin sen jälkeen kävelemään loppukäynnit maastoon. Elli oli hyvin kuulolla ja liikkui itsenäisesti harjoituksissa eteenpäin. Jouduin kyllä muutamia kertoja huomauttamaan raipalla. Maastossa tamma nautti rennosta köpöttelystä ja pärski tyytyväisenä. Tallissa vein sen suoraan pesukarsinaan ja pesin suurimmat hiet pois. Kyllä se kesä taitaa sittenkin tulla, sillä ulkona on jo niin lämmin!